{"id":543,"date":"2017-02-19T13:08:04","date_gmt":"2017-02-19T11:08:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/?p=543"},"modified":"2017-02-19T13:11:40","modified_gmt":"2017-02-19T11:11:40","slug":"tekniikan-ihme-elamme-scifia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/2017\/02\/19\/tekniikan-ihme-elamme-scifia\/","title":{"rendered":"Tekniikan ihme \u2013 el\u00e4mme scifi\u00e4"},"content":{"rendered":"

Silm\u00e4ilin lauantaina aikani kuluksi Charles Petzold<\/strong>in teosta Code: The Hidden Language of Computer Hardware and Software<\/strong>, jota suositeltiin er\u00e4\u00e4ss\u00e4 Facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4. Kirja on vuodelta 2000, ja kirjan alkupuolella oleva esimerkki sai minut pohtimaan tekniikan valtaisaa kehityst\u00e4. Esimerkin kaksi 10-vuotiasta poikaa, jotka asuvat vastap\u00e4isiss\u00e4 taloissa, yritt\u00e4v\u00e4t ratkaista, miten viestitt\u00e4\u00e4, kun vanhemmat ovat komentaneet heid\u00e4t nukkumaan ja valot on ollut pakko sammuttaa. \u201dDo you have a telephone in your room at the age of 10?\u201d kysyy Petzold. Ja samaan hengenvetoon h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 jos perheen tietokone on kytketty puhelinlinjaan, sit\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta onko se huoneessasi? \ud83d\ude00 Aivan. Tuohon aikaan, vuonna 2000, ihmisill\u00e4 oli jo matkapuhelimia, mutta lapsilla tuskin. WhatsAppia, Snapchatia, Messengeri\u00e4 ja mit\u00e4-niit\u00e4-onkaan ei ollut viel\u00e4 keksitty. Ja niiss\u00e4 perheiss\u00e4, joissa oli tietokone, se oli yhteisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, yhteisiss\u00e4 tiloissa.<\/p>\n

Tekniikan kehitys on niin huimaa, ett\u00e4 jos juuri nyt kehittelee mieless\u00e4\u00e4n jotain innovaatiota, niin joku on jo luultavasti sen toteuttanut. Samoin monet asiat, joista vuonna 2000 osasimme unelmoida vain me scifin harrastajat, ovat nyt useimmille jo arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Pari viikkoa sitten espanjantunnilla keskustelimme artikkelista, joka k\u00e4sitteli espanjalaisia kaupan toimintaan liittyvi\u00e4 keksint\u00f6j\u00e4. Esimerkiksi sellaista, jossa ostoskoreihin ja -k\u00e4rryihin kiinnitet\u00e4\u00e4n sensori, joka l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Bluetooth-yhteyden kautta kaupan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n informaatiota siit\u00e4, mit\u00e4 reittej\u00e4 asiakkaat kulkevat, miss\u00e4 kohdissa kauppaa viipyv\u00e4t, minne eiv\u00e4t ikin\u00e4 mene. Olemassa on my\u00f6s teknologia, jossa ostoskorit ja -k\u00e4rryt rekister\u00f6iv\u00e4t, mit\u00e4 tavaroita asiakkaat ovat ker\u00e4nneet niihin, ja kun asiakas saapuu riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4helle jotain kaupan mainostauluista, t\u00e4h\u00e4n r\u00e4ps\u00e4ht\u00e4\u00e4 juuri t\u00e4lle asiakkaalle suunnatut tuotteet ja tarjoukset. Jos k\u00e4rryss\u00e4si on esimerkiksi kananmunia ja maitoa, mainostaulu voi ehdottaa vehn\u00e4jauhojen ja voin ostamista, koska n\u00e4ist\u00e4h\u00e4n syntyy jo lettutaikina. \ud83d\ude00 Nen\u00e4liinojen ostajalle voidaan tarjota mustaherukkamehua ja appelsiineja.<\/p>\n

Monelle meist\u00e4 ovat jo arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 kauppaketjujen sovellukset puhelimessa. Sovelluksesta n\u00e4emme kaupan yleistarjoukset sek\u00e4 meille suunnatut henkil\u00f6kohtaiset tarjoukset. No, ainakaan K-kaupan algoritmi henkil\u00f6kohtaisten tarjousteni kohdalla ei ole niit\u00e4 tarkimpia \ud83d\ude09 mutta kuinka moni tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomessakin isojen markettien ostosk\u00e4rryiss\u00e4 on jo sensoreita, jotka rekister\u00f6iv\u00e4t asiakkaan reitin. Omassa l\u00e4himarketissanikin jopa. Ja jos puhelimen WiFi on p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kaupan sensorit havaitsevat sen, antavat asiakkaalle vaikkapa tunnuksen T8463 ja seuraavat t\u00e4m\u00e4n tunnuksen touhuja kaupassa. \ud83d\ude09 Kauppiaat voivat nyky\u00e4\u00e4n seurata my\u00f6s, mist\u00e4 ovesta asiakkaat min\u00e4kin aikana tulevat, ja mietti\u00e4, miksi ihmiset tulevat lounasaikaan aina sivuovesta. Kauppojen saama data meist\u00e4 on varmaankin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n mielenkiintoista n\u00e4iss\u00e4kin tapauksissa, joissa itse asiakas j\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4lle tuntemattomaksi, vain h\u00e4nen kauppak\u00e4ytt\u00e4ytymisens\u00e4 tallentuu j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. (Oi, jospa p\u00e4\u00e4sisin analysoimaan tuota dataa!)<\/p>\n

Itse toivoisin isojen markettien sovellukseen ominaisuuden, jossa kaupan j\u00e4rjestelm\u00e4 nappaa laatimani ostoslistan ja tekee minulle sen j\u00e4lkeen kolme reittivalintaa: nopean, laajennetun ja maisemareitin. N\u00e4ist\u00e4 voisin valita sen, mihin minulla olisi aikaa, ja l\u00f6yt\u00e4isin kaikki haluamani tuotteet reitin varrelta tarvitsematta hakea niit\u00e4 sen kummemmin. Ooops, joku jossakin on jo varmaan keksinyt t\u00e4m\u00e4nkin tekniikan, ja ehk\u00e4 se on jossain jopa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Hiihtoloman j\u00e4lkeiselle viikolle meill\u00e4 on luettavana espanjantunnin keskustelua varten Jos\u00e9 Luis Mart\u00edn<\/strong>in teksti Un d\u00eda de febrero<\/strong>. Tekstiss\u00e4 Mart\u00edn kertoo lapsuutensa p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 23.2.1981. P\u00e4iv\u00e4 alkoi ihan tavallisena, mutta illalla televisiossa n\u00e4ytettiin, kuinka everstiluutnantti Antonio Tejeron johtamat Guardia Civilin poliisit rynt\u00e4siv\u00e4t parlamentin alahuoneeseen. Kaappaus kuivui kokoon jo y\u00f6ll\u00e4, mutta j\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n tekstin luettuani, onko omassa muistissani jotain p\u00e4iv\u00e4\u00e4 lapsuudesta, joka olisi ollut jollain tavalla mullistava. Tietenkin se t\u00e4llaiselle scifi-ihmiselle on 21.7.1969. ”T\u00e4m\u00e4 on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.\u201d Koko perhe istui television \u00e4\u00e4ress\u00e4 tuona hein\u00e4kuisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja seurasi Kuun valloitusta. Kun kaikki onnistui ja kuulimme kuuluisat sanat, alkoi kotikatsomossa is\u00e4n johdolla hurja spekulointi, kuinka pian Kuussa olisi kaupunki pystyss\u00e4 ja millaista olisi el\u00e4\u00e4 Kuussa. Vuosi 2000 tuntui tuolloin tosi kaukaiselta, olimme kaikki varmoja, ettei ihmist\u00e4 pid\u00e4ttele nyt mik\u00e4\u00e4n ja ett\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n silloin Kuussa olisi asutusta. Toisin k\u00e4vi. Edelleenk\u00e4\u00e4n emme p\u00e4\u00e4se viett\u00e4m\u00e4\u00e4n Kuuhun sapattivuotta; t\u00e4ss\u00e4 suhteessa tekniikka ei kehittynyt haluamaamme suuntaan. Tai no, tekniikka meill\u00e4 on kyll\u00e4 valmiina ja aivan eri sf\u00e4\u00e4reiss\u00e4 kuin ne r\u00e4mpel\u00f6t aparaatit, joilla ihminen lenn\u00e4tti itsens\u00e4 Kuuhun vuonna 1969. Mutta kun Kuu oli kerran valloitettu, se menetti mielenkiintonsa ja aina utelias ihminen alkoi t\u00e4hyt\u00e4 kauemmas. Ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n galakseihin, vaan my\u00f6s omalle pallolleen. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan kaikkien autojen pit\u00e4isi kulkea ilman bensaa vuoteen 2050 menness\u00e4. Tekniikalle t\u00e4m\u00e4 ei ole edes kunnollinen haaste, mutta taloudelliselle panostukselle kyll\u00e4.<\/p>\n

Palataanpas tekstin alkuun. Miten pojat, joilla ei ollut k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4 eik\u00e4 tietokonetta (tabletista puhumattakaan!), ratkaisivat viestitysongelmansa vuonna 2000? Taskulampuilla ja Morsen aakkosilla, jotka ovat muuten k\u00e4ytt\u00f6kelpoiset edelleen. \ud83d\ude42<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Silm\u00e4ilin lauantaina aikani kuluksi Charles Petzoldin teosta Code: The Hidden Language of Computer Hardware and Software, jota suositeltiin er\u00e4\u00e4ss\u00e4 Facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4. Kirja on vuodelta 2000, ja kirjan alkupuolella oleva esimerkki sai minut pohtimaan tekniikan valtaisaa kehityst\u00e4. Esimerkin kaksi 10-vuotiasta poikaa, jotka … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[31,32,33],"class_list":["post-543","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tekniikka","tag-charles-petzold","tag-code-the-hidden-language-of-computer-hardware-and-software","tag-kuun-valloitus-1969"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=543"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":551,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions\/551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}