{"id":374,"date":"2015-07-11T18:35:22","date_gmt":"2015-07-11T16:35:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/?page_id=374"},"modified":"2016-07-16T08:44:17","modified_gmt":"2016-07-16T05:44:17","slug":"hieno-haslinki-koiramainen-tarina","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/tarinoita\/hieno-haslinki-koiramainen-tarina\/","title":{"rendered":"Hieno h\u00e4slinki \u2013 koiramainen tarina"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 tarina julkaistiin Auran Nuuskut ry:n R\u00e4pyl\u00e4tassu-j\u00e4senlehdess\u00e4 3\/2003. Itse tapahtuma oli kuitenkin tapahtunut jo aiemmin, luultavimmin 1990-luvulla, aikana jolloin k\u00e4nnyk\u00e4t olivat halon kokoisia eik\u00e4 niit\u00e4 kannettu mukana koiralenkeill\u00e4. Tuolloin 2003 olin R\u00e4pyl\u00e4tassun taittajana, ja toisinaan sattui niin, ettei materiaalia ollut tarpeeksi tai sit\u00e4 oli liikaa. Painoteknisist\u00e4 syist\u00e4 sivujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n t\u00e4ytyi olla nelj\u00e4ll\u00e4 jaollinen, kannet mukaan lukien. Jos n\u00e4in ei ollut, silloin taittajan piti ryk\u00e4ist\u00e4 jotain palstant\u00e4ytett\u00e4, ja niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4 koiramainen juttu p\u00e4\u00e4si lehden sivuille. Tarinan tiukka rytmi johtuu juuri t\u00e4st\u00e4: tilaa oli vain kaksi A4:n puolikasta, siihen saumaan piti juttu tunkea. Tarina her\u00e4tti ilmestyess\u00e4\u00e4n hilpeytt\u00e4 noutajakoirien omistajien keskuudessa. \ud83d\ude00<br \/>\nMolemmat koirat \u2013 Riitu ja Venla \u2013 ovat tassutelleet jo vuosia autuaammilla mets\u00e4stysmailla, mutta kuten koirien omistajat tiet\u00e4v\u00e4t, tassunj\u00e4ljet syd\u00e4men sis\u00e4pinnoilla eiv\u00e4t koskaan haalistu.<\/p>\n<hr \/>\n<p style=\"text-align: left;\">Koirien kanssa sattuu ja tapahtuu, tyls\u00e4\u00e4 ei ole koskaan<\/p>\n<h2 style=\"text-align: left;\">HIENO H\u00c4SLINKI<\/h2>\n<p>Aivan tavallinen iltap\u00e4iv\u00e4. Kes\u00e4noloista alkusyksy\u00e4. Aurinko r\u00e4kitt\u00e4\u00e4, nurmi viheri\u00f6i, taivas sininen ja korkealla. El\u00e4m\u00e4 tuntuu niin varmalta ja luotettavalta. Tulen koirien kanssa mets\u00e4lenkilt\u00e4, ja poikkeamme tenniskenttien taakse. Aina sielt\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi pallo l\u00f6ytyy. Pitk\u00e4n nurmen seasta, pensaiden alta, kivenlohkareiden takaa. Kentilt\u00e4 ulos ly\u00f6tyj\u00e4 \u2013 tahallaan tai tahattomasti. Vapaata riistaa Luolavuoren koirille.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Venla levitt\u00e4ytyy salaattip\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen ja alkaa ryyst\u00e4\u00e4 mehukasta ruohoa. Riitu kulkee kuononsa per\u00e4ss\u00e4, kirsu skannaa nurmea kuin paraskin pallotutka ja johdattaa koiraa ylemm\u00e4s louhikkoista rinnett\u00e4. Satoja kertoja, monen vuoden ajan t\u00e4m\u00e4 sama n\u00e4ytelm\u00e4: n\u00e4hty ja tehty. Katselen keng\u00e4nk\u00e4rki\u00e4, m\u00e4nnynlatvoja, selaan ajatuksia, sepit\u00e4n lauseenp\u00e4tki\u00e4. Katse pyyhkii koirien yli juuri silloin.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0N\u00e4en, kuinka Riitu Ripakintun taaksep\u00e4in sojottavat laihat, pikimustat takajalat solahtavat pois n\u00e4kyvist\u00e4. L\u00e4hden nousemaan rinnett\u00e4 naureskellen, ett\u00e4 \u201dkuinkas sulle nyt k\u00e4vik\u00e4\u00e4n\u201d ja \u201dhupsu koira\u201d.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Koira j\u00f6k\u00f6tt\u00e4\u00e4 maan alle viett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 onkalossa! Suussa keltainen pallo, jonka se bongasi onkalon k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0\u201dTules sitten ulos!\u201d komennan. Riitun yritys liukasta kive\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in j\u00e4\u00e4 kesken. Ry\u00f6min kontalleni ja nappaan kaulapannasta kiinni. Ved\u00e4n. Ihan turhaan. Koiran selk\u00e4 ottaa onkalon aukossa olevaan kiveen kiinni. Ei mahdu labradorin komea rintakeh\u00e4 t\u00e4st\u00e4 rei\u00e4st\u00e4 ulos! Mutta miten ihmeess\u00e4 se mahtui sis\u00e4\u00e4n? Yrit\u00e4n painaa koiraa kumaraan ja vet\u00e4\u00e4. Turhaakin turhempi yritys.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Nyt nousee jo h\u00e4t\u00e4 kurkkuun, ja kauhukuvat salpaavat hengityksen. Juoksen Venlan kanssa puiston l\u00e4pi. Venla ei tietenk\u00e4\u00e4n halua j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Riitua ja v\u00e4nk\u00e4\u00e4 vastaan. Vanha seuraa-komento kaivetaan muistin h\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 esiin, ja lupaus korpusta auttaa avaamaan nelivedon jarrulukitusta sen verran, ett\u00e4 saan jallitettua koiran kotiin. Se kulkee uuksi v\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4, katse tiukasti taaksej\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 rinteess\u00e4.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0H\u00e4t\u00e4inen puhelinsoitto veljelle t\u00f6ihin:<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0\u201dTarttis tulla ja v\u00e4h\u00e4n \u00e4kki\u00e4!\u201d<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Koko matkan t\u00f6ist\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4lle veli miettii, kuinka avuton se systeri oikeastaan on, kun ei saa koiran JALKAA kivenkolosta! Karmea totuus paljastuu, kun h\u00e4n solmio heiluen ja puvuntakki kuin Ter\u00e4smiehen viitta lepattaen harppoo paikalle.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Alkaa armoton koiran jallitus. Onkalon kattoon saadaan pieni aukko, josta ty\u00f6nnetyll\u00e4 kepill\u00e4 toinen ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 koiraa, samaan aikaan kun toinen yritt\u00e4\u00e4 vet\u00e4\u00e4 kaulapannasta. Koira \u00f6nisee tyyliin: \u201dEn min\u00e4 mahdu siit\u00e4, uskokaa jo (idiootit)!\u201d Hiki irtoaa. Veli riisuu puvuntakin. Tilanteessa on tragikoomisia piirteit\u00e4, vai hysteriako hihitytt\u00e4\u00e4?<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Pidet\u00e4\u00e4n tuumaustauko. Jos saisi vedetty\u00e4 pois sen sile\u00e4n kiven, jota pitkin Riitu valahti onkaloon, aukko olisi riitt\u00e4v\u00e4n suuri. Ongelmana vain, ett\u00e4 yksi valtavista kattolohkareista nojaa yhdell\u00e4 k\u00e4rjell\u00e4\u00e4n juuri siihen kiveen. Jos kivi jollain konstilla saataisiinkin pois, kattolohkareet romahtaisivat koiran p\u00e4\u00e4lle. P\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n purkaa kattoa ja nostaa koira sit\u00e4 kautta ulos. Se j\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseksi: lohkareet ovat sit\u00e4 suuruusluokkaa, ettei niit\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n edes liikauteta, saati pureta.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Kauhu hiipii uudestaan rinnan alle. Ent\u00e4 jos koiraa ei ikin\u00e4 saada pois onkalosta? Nyt alkaa jo itku nousta kurkkuun. Pakko soittaa palokunta paikalle!<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0H\u00e4t\u00e4numerossa nais\u00e4\u00e4ni kyselee osoitetta, lupaa auton viidess\u00e4toista minuutissa. Pyyt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seison talon kohdalla odottamassa. Seison. Hiukan h\u00e4vett\u00e4\u00e4. On helpottunut olo, ett\u00e4 h\u00e4t\u00e4ni otetaan todesta. Tunteet ly\u00f6v\u00e4t laidasta laitaan, kun valtava paloauto rullaa kohdalle. K\u00f6mmin sis\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kukaan naapureista edes n\u00e4e. Palomiehi\u00e4 on kuusi Komeita. Istun heid\u00e4n joukossaan kuin paraskin palomies.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Perill\u00e4 alkaa taas koiran jallitus.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0\u201dJos se siit\u00e4 meni sis\u00e4\u00e4n, niin kyll\u00e4 sen pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 samasta aukosta ulos.\u201d<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Palomiehet yritt\u00e4v\u00e4t samat temput kuin veli ja min\u00e4 aikaisemmin. Riitu \u00f6nisee turhautuneena. Paikalle tupsahtaa tuttu uroslabradori is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 kanssa. Yrit\u00e4mme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poikakaveria houkuttimena, Riitu \u00f6nisee kitker\u00e4n vastauksen. Keskustelemme palomiesten kanssa onkalon rakenteesta, kuinka kattolohkare nojaa sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntikiveen. Palomiehet p\u00f6rr\u00e4\u00e4v\u00e4t onkalon ymp\u00e4rill\u00e4, tutkivat sit\u00e4. Tuntuu, ettei mit\u00e4\u00e4n tapahdu. Koko ajan pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 he saavat paloh\u00e4lytyksen, joka ajaa prioriteettij\u00e4rjestyksess\u00e4 onkaloon pudonneen koiran ohi.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Sitten kaikki tapahtuu niin nopeasti, etten itse oikein tajuakaan. Miesten yhteistoiminta on uskomattoman saumatonta. He kampeavat kattolohkareen rautakangella sen verran irti sile\u00e4st\u00e4 kivest\u00e4, ett\u00e4 yksi miehist\u00e4 saa nyk\u00e4isty\u00e4 sile\u00e4n kiven pois tielt\u00e4 ja samassa vilauksessa toinen kiskaisee koiran vauhdilla ulos. Kaikki on ohi hetkess\u00e4. Palomiehet salpaavat onkalon isolla lohkareella. Riitu kulkee iloisen lunkina toisen luota toisen luo, h\u00e4nt\u00e4 vispaa, pallo tiukasti kitapihdeiss\u00e4. Tunnustelen sen kupeita ja selk\u00e4\u00e4, etsin haavoja, ruhjeita. Ei mit\u00e4\u00e4n, kaikki kunnossa. Helpottuneita hymyj\u00e4. Kiitoksia kiitosten p\u00e4\u00e4lle. Veljell\u00e4 jo kiire t\u00f6ihin (onpahan taas uusi koirajuttu ty\u00f6tovereille kerrottavana). Palomiehet porhaltavat tiehens\u00e4.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0Kuljemme Riitun kanssa puiston halki kotiin.<br \/>\n\u00a0\u00a0 \u00a0\u201dT\u00e4m\u00e4n piti olla ihan tavallinen k\u00e4velylenkki\u201d, jupisen sille. Se katsoo minuun, niin kuin sill\u00e4 on tapana, viisaana ja koiramaisena: \u201dYup, hieno h\u00e4slinki, eik\u00f6?\u201d<br \/>\n&nbsp;<\/p>\n<div id=\"attachment_395\" style=\"width: 510px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-395\" class=\"wp-image-395 size-full\" title=\"Labradorinnoutaja Riitu ja tennispallo\" src=\"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-content\/uploads\/2015\/07\/Riitu-ja-pallo.jpg\" alt=\"Riitu-ja-pallo\" width=\"500\" height=\"337\" srcset=\"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-content\/uploads\/2015\/07\/Riitu-ja-pallo.jpg 500w, https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-content\/uploads\/2015\/07\/Riitu-ja-pallo-300x202.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><p id=\"caption-attachment-395\" class=\"wp-caption-text\">Labradorinnoutaja Riitu ja tennispallo<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 tarina julkaistiin Auran Nuuskut ry:n R\u00e4pyl\u00e4tassu-j\u00e4senlehdess\u00e4 3\/2003. Itse tapahtuma oli kuitenkin tapahtunut jo aiemmin, luultavimmin 1990-luvulla, aikana jolloin k\u00e4nnyk\u00e4t olivat halon kokoisia eik\u00e4 niit\u00e4 kannettu mukana koiralenkeill\u00e4. Tuolloin 2003 olin R\u00e4pyl\u00e4tassun taittajana, ja toisinaan sattui niin, ettei materiaalia ollut &hellip; <a href=\"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/tarinoita\/hieno-haslinki-koiramainen-tarina\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":372,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"sidebar-page.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-374","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/374","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=374"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/374\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":523,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/374\/revisions\/523"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hanectica.net\/kasvit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}