Sain Antilta ja Tainalta nimpparilahjaksi polkupyörään kiinnitettävän nopeus- ja matkamittarin. Mieluinen lahja! Tällaisen hankkimista olin kyllä harkinnut useampaankin otteeseen, mutta kun niitä ei ollut kävellyt vastaan, oli jäänyt harkinnan tasolle.
Crivit-polkupyörätietokone koostuu kolmesta pääosasesta:
– pyörän sankaan kiinnitettävä näyttö/tietokone
– eturenkaan haarukkaan kiinnitettävä ”lähetin” (sensori, anturi)
– pinnaan kiinnitettävä magneetti.
Mukana tulevat myös nappiparistot sekä näyttöosaan että lähettäjään, alusta näytölle, kumityynyt näyttöalustalle ja lähettäjälle, jotta ne pysyvät paikoillaan, sekä neljä nippusidettä, joilla näytön alusta ja lähettäjä kiinnitetään pyörään.
Pyörätietokoneen toiminta on hyvin yksinkertainen: magneetti pyörähtää lähettäjän ohi ja lähettäjä lähettää tiedon näytölle.
Ennen osasten asentamista polkupyörään kannattaa mitata renkaan ympärysmitta. Ohjeiden mukana on suuntaa-antava taulukko, mutta ainakin oman 28-tuumaisen pyörän kohdalla mitta oli paljon todellisuutta isompi. Jos olisin syöttänyt ohjeiden mitan, metrejä ropisisi mittariin aika lailla todellista matkaa enemmän. Netistä löytyy Polkupyöräwiki, jossa myös on ohjeet ja taulukko ja jopa juuri oman pyöräni lukema esimerkkinä, mutta se taas oli selvästi todellisuutta pienempi. Jokainen pyörä – kokomerkinnästään huolimatta – on yksilö, ja siksi tarkemman tuloksen saa, kun mittaa pyörän halkaisijan renkaan ulkosyrjästä toiseen syrjään ihan itse ja kertoo tämän luvun piillä π eli 3,1416:lla, kuten kaikki muistamme oikein hyvin geometrian tunneilta. 😉 Kaikkein tarkimman tuloksen saa, jos merkkaa renkaaseen vaikkapa liidulla ohuen viivan ja sen jälkeen ajaa pyörällä suoraan tasaista asfalttia, niin että liitumerkki jää asfalttiin kahteen kohtaan. Tämän jälkeen mitataan merkkien väli, joka on pyörän ympärysmitta. Tämä mittaus ottaa huomioon myös normaalin painauman, joka renkaaseen tulee, kun ajaja istuu satulassa. Itse kuitenkin mittasin vain halkaisijan, pariin otteeseen ja sain lukemaksi 69,5-70 cm. Vähensin tästä summanmutikassa painauman, ja kun kerroin 690 mm 3,1416:lla, tulokseksi tuli 2167,7 mm.
Tämän jälkeen paristot laitteisiin ja tietojen syöttö voi alkaa. Ohjepaperista löytyy melko selkeät ohjeet tähän puuhaan eikä niitä välttämättä edes tarvita, kun seuraa vain näytön vinkkejä.
Laitteiden asentaminen pyörään vaatii pientä sorminäppäryyttä. Magneetin ja lähettäjän välin tulisi olla mahdollisimman pieni, enintään 2 mm, joten lähettäjän asentoa, joutuu hiukan säätämään. Itse asensin magneetin ensin väärinpäin, sillä en arvannut, että juuri on ruuvi on se magneetti. 😉
Kun magneetti oli oikeinpäin, hyppäsin pyörän selkään ja tein testiajon. Pyöräilyä harrastava naapuri antoi hyvän etäisyysvinkin: meidän pihalta terveyskeskuksen pysäkille pitäisi olla suurin piirtein kilometri. Edestakainen matka oli 2023 metriä polkupyörämittarin mukaan, joten aika kohdallaan olivat laskelmat.
Mittarin kaikkiin ominaisuuksiin en ole vielä kauhean syvällisesti tutustunut, mutta siitä löytyy nopeuden, etäisyyksien ja kalorinpolton lisäksi myös kellonaika, sekuntikello ja ilman lämpötila, samoin suurin nopeus ja keskinopeus sekä ajoaika. Aina kun lopettaa pyöräilyn, mittarin/näytön saa helposti irrotettua alustasta, kun ymmärtää painaa pientä vipua ja työntää mittaria oikeaan suuntaan (vivusta poispäin). Näin mittari ei jää houkutukseksi varkaille. Mittari on niin pieni, että mahtuu hyvin taskuun tai käsilaukun sivulokeroon.
Magneetin kiinnitys ja oikea kohdistaminen kannattaa tsekata joka kerta, ennen kuin lähtee ajelulle.
Ensimmäisen päivän aikana tulikin pyöräiltyä kaiken kaikkiaan 10 kilometriä, kun oli pientä asianpoikasta Skanssin K-rautaan. Samalla huomasin rikkovani 30 km:n nopeusrajoitusta omalla kotikadulla: mäkeä alas viilettäessä nopeus nousi 32 km:n tuntivauhtiin. Täytyypä ottaa hiukan rauhallisemmin tuo alamäki, ettei räpsähdä sakkoja. 😉