Kuukauden kuva

Savuava kivi, maaliskuun taidetta

Savuava kivi

Elämme poikkeuksellista aikaa, yhteiskunnassa vallitsee poikkeustila ja monet tutut asiat on äkkiä asetettu kyseenalaisiksi. Ihmisiä lomautetaan, yrityksiä roikkuu konkurssin partaalla ja koronavirus uhkaa ihmisten terveyttä eri puolilla maailmaa. Tätä kirjoittaessani yhtään suomalaista ei ole vielä kuollut koronan aiheuttamaan tautiin, mutta pelkään, että tämä muuttuu pian. Meistä saattaa tuntua, että yhteiskunta on hajoamassa. Se, mihin olemme luottaneet ja jota minun sukupolveni ja minua nuoremmat olemme tottuneet pitämään vakaana kuin peruskallio, on murenemassa.
Pitäisikö meidän kuitenkin uskoa, että tuo hajoaminen ja mureneminen on vain illuusio, samanlainen harhakuva kuin yllä olevan kuvan kivi. Vaikka se näyttää savuavan ja liukenevan, se kuitenkin makaa vankalla pohjalla; kiven kuve on jäässä, mutta samalla se hehkuu vahvaa, lämmintä väriä keväisessä auringonpaisteessa.

(Otin kuvan 19.3.2020 aamukävelyllä, tasa-arvon ja Minna Canthin päivänä. Kuva on otettu iPhone 6:llani; paljon en siinä auringonpaisteessa nähnyt, mitä näytöllä oli. Kuvaa ei ole muuta kuin rajattu, pienennetty ja “allekirjoitettu”; muuten se on “luonnontilassa”.)

Loppuun rutistettu ja kaikkensa antanut

Loppuun rutistettu ja kaikkensa antanut

Koronavirus on saanut aikaan sen, että käsiä täytyy pestä entistäkin huolellisemmin vähän joka käänteessä. Pesuneste kuivattaa ennestäänkin rutisevankuivaa ihoa, ja illat kuluvatkin telkkarin ääressä käsiä rasvaillen. Niinpä käsirasvatuubi joutuukin koville, ja sen täytyy antaa kaikkensa. 😉

(Otin kuvan värillisenä vanhalla Sony Nex-5R -kamerallani 10.3.2020, ja sen jälkeen tein kuvaan erilaisia säätöjä Photoshopilla. Halusin kuvan pinnan yhtä kuivan ja rouheisen näköiseksi kuin kovia kokeneet kätenikin ja vanhan lipaston pinnan uurteet myös näkyviin.)