Mysteeri wifi-verkossa

Oletko koskaan tsekannut, kuinka monta laitetta roikkuu wifi-verkossasi? Luotatko sokeasti wifi-verkkosi salasanaan ja suojaukseen? Kuinka monta naapuria hengailee wifi-verkkosi kantaman sisällä?

Olen aina silloin tällöin katsonut mobiilimodeemi-reitittimen näytöltä sen wifi-verkkoa käyttävien laitteiden määrän ja laskenut, kuinka monta omaa laitetta on siihen kytköksissä. Jos kaikki wifiä käyttävät laitteeni ovat päällä, niitä on viisi. Kiirastorstai-iltana huomasin sattumalta, että yhteyksiä olikin kuusi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun huomasin, että mobiilireitittimessä oli näin iso lukema, ja se aiheutti ikävän tunteen, että joku oli tunkeutunut reviirilleni. Sammutin tietokoneen, ja näytön lukema laski viiteen. Edelleen yksi liikaa, joten päätin sammuttaa modeemin kokonaan ja mennä nukkumaan. 😀

Tänä aamuna, eli aurinkoisena pitkänäperjantaina, päätin tutkia asiaa hieman lähemmin. Avasin modeemin ja annoin laitteiden kytkeytyä siihen. Televisio oli tietenkin tipahtanut verkosta, ja salasana oli pakko syöttää siihen uudestaan, mikä on erittäin rasittava proseduuri, kuten kaikki tiedämme, rasittavampi kuin muissa laitteissa, koskapa täytyy sompailla nuolinäppäimillä eri näppäimistöjen, isojen ja pienten kirjainten sekä numeroiden välillä. Ja se salasanakin on pitkä kuin koronakaranteeni. Tämän jälkeen laitteiden lukumäärä modeemin näytöllä oli neljä, omasta mielestäni oikea luku, sillä annoin tietokoneen jatkaa uniaan (edes yksi tässä huushollissa, joka voi nukkua pitkään pitkänäperjantaina). 😉

Aamiaisen jälkeen päätin jatkaa empiiristä tutkimustani ja viedä modeemin kävelylle. Kyllähän sillekin tekisi hyvää saada hiukan raitista ilmaa ja päästä tuulettumaan. Kun olimme köpötelleet puolen kilometrin päähän kotitalosta, tsekkasin tilanteen ja näytöllä oli lukema kaksi. Arvelin, että sekä puhelin että rannekello olivat yhteydessä laitteeseen, mutta halusin olla varma asiasta. Kun olin saanut päivän alimman liikuntatavoitteen (30 minuuttia) täyteen ja kellon tyytyväiseksi, olin edelleen puolen kilsan päässä kotoa, joten sammutin ensin kellon. Näytöllä oleva numero laski yhteen, ja kun sammutin vielä puhelimenkin, se meni nollaan. Yes! Ainakaan mikään tukiasema ei nostanut kytköksien lukumäärää, kuten olin jo alkanut paranoidisesti kuvitella.

Kotiin tultuani ja laitteet käynnistettyäni lukumäärä nousi neljään, sillä tietokone nukkui edelleen suloista Ruususen unta.

Kiirastorstain kuudes yhteys on tällä hetkellä siis yhä mysteeri. Onko joku lähinaapureista päässyt verkkooni? Muuten melko hiljaisessa talossamme juuri eilen illalla kuulin poikkeuksellisesti jostain naapuriasunnosta vaimeaa puhetta (kuin televisiosta); normaalisti mitään tällaista ei täällä kuulu. Alanko kuvitella olemattomia? Oliko jokin omista laitteistani ollut tuplasti kytköksissä reitittimeen? Voiko sellainen olla edes mahdollista?

Tästä lähtien varmaankin tsekkaan yhteyksien lukumäärää säännöllisemmin ja sammutan modeemin silloin tällöin, ainakin yöksi. Jatkan empiiristä tutkimustani, jos huomaan taas ylimääräisen hengailijan wifi-verkossani. Toivottavasti sellainen ei kuitenkaan toistu.

Saippuan kokoinen Huawei-mobiilireititin

PS. Tätä kirjoittaessani olen 26 nettiyhteyden kantaman päässä, joista kahdeksan yhteyttä on vahvoja, omani mukaan lukien. Kaikki ovat kuitenkin lukittuja, salasanan vaativia, mutta on tässä talossa nähty avoimiakin verkkoja. Yksi yhteys myös paljasti nimellään mielenkiintoisen seikan. Nyt silmät auki pihalla liikkuessa! 😉

Pogo-sticking-efekti

Pogo-sticking tarkoittaa sitä, kun ihminen on tehnyt hakukoneessa haun, klikkaa hakukoneen antamissa hakutuloksissa jotain linkkiä, huomaa tulleensa sivulle, jossa ei ole hänen kaipaamaansa tietoa tai tuotetta ja klikkaa heti takaisin käyttäen selaimen Takaisin-nappia. Ja klikkaa sitten toista linkkiä hakutuloksissa. Pogo-sticking on aina huono asia sivuston omistajalle.

Pogo-sticking on syytä erottaa Google Analyticsin bounce ratestä. Tämä välitön poistumisprosentti koostuu niistä sivulla vierailijoista, jotka käyvät vain yhdellä sivuston sivulla. Korkea bounce rate ei aina ole huono asia. Se sisältää myös ne vierailijat, jotka saivat tarvitsemansa tiedon kyseiseltä sivulta tai saattavat viipyä kyseisellä sivulla kauankin. Vierailija on voinut myös tehdä sivusta kirjamerkin itselleen tai lähettää sivun linkin työkaverilleen tai ystävälleen tai on jakanut sivun sosiaalisessa mediassa. Tai puhelin on juuri soinut, ja hänen on täytynyt keskeyttää surffailu sillä kertaa. Välitön poistumisprosentti ei siis analysoi vierailijan käyttäytymistä sen syvällisemmin, vaan kertoo ainoastaan sen, että vierailija on katsonut sillä kertaa vain yhtä sivuston sivua.

Jos sivustolla tapahtuu paljon pogo-stickingiä, Google saattaa rangaista tästä, sillä silloin sivusto ei vastaa riittävän hyvin siihen, mitä ihmiset ovat hakukoneiden avulla hakemassa; hehän klikkaavat itsensä sivulta pois viitsimättä edes lukea sen sisältöä. Rankaisuna voi olla sivun tiputtaminen hakutuloksissa yhä alemmas tai kokonaan pois.

Pogo-stickingin syitä voivat olla:

Sivun sisältö ei täsmää hakukoneen näyttämissä hakutuloksissa olevan otsikon ja kuvaustekstin kanssa. Sivu on löytynyt väärillä hakusanoilla. Vierailija saa vaikutelman, että on tullut väärälle sivulle.

Hakutuloksissa näkyvät otsikko ja tekstit lupaavat jotain, mitä sivu ei kuitenkaan sisällä. Vierailija tuntee itsensä petetyksi.

Sivun sisältö ei täsmää koko sivuston kantamaan pääideaan, jota vierailija on hakemassa.

Sivun sisältö on täynnä oikeinkirjoitus- ja kielioppivirheitä. Sivusta saa epäluotettavan ja huolimattoman kuvan. Vierailijalle tulee vaikutelma, että sivu on käännetty koneella tai se on huitaisten tehty.

Hidas latautumisnopeus. Vierailija ei jaksa odottaa sivun latautumista, vaan klikkaa Takaisin-nappia.

Liikaa ponnahdusikkunoita. Yksikin ponnahdusikkuna voi olla liikaa, jos siitä on vaikea päästä eroon esim. mobiili-näytöllä tai sulje-rasti on vaikeasti löydettävissä.

Sivun huono toimivuus esim. mobiili-näytössä.

Automaattisesti käynnistyvät videot, taustamusiikki tai animaatiot.

Sivun huolimaton, sekava tai tylsä layout. Myös se, jos sivulta on vaikea löytää olennaista tietoa, voi aiheuttaa pogo-stickingin.

Pari vinkkiä pogo-stickingin vähentämiseksi:

Jos sivun koodiin ei ole kirjoitettu metatietoja, hakukoneet poimivat hakutuloksiin satunnaisesti sivulla olevaa tekstiä. Kannattaa siis tehdä huolellisesti meta kuvaus -tekstit, koska ne näkyvät ”maailmalla” jo, ennen kuin ihminen on edes surffaillut varsinaiselle sivulle.

Sivulla oleva teksti on myös syytä tehdä huolella. Kannattaa ottaa huomioon selkeys, niin että vierailija löytää tarvitsemansa tiedon nopeasti silmäilemällä. Myös sivun layoutin tulisi olla riittävän selkeä ja rauhallinen, jotta se ei hajota vierailijan keskittymistä pois itse asiasta.

Videoiden ja taustamusiikin käynnistäminen tulisi olla vierailijan valittavissa. Tai jos sivulla käytetään automaattisesti käynnistyvää videota, sen tulisi olla mahdollisimman vähän häiritsevä, mieluummin ilman ääntä.

Sivuston testaus myös erilaisissa mobiililaitteissa ja varmistaminen, että kaikki elementit toimivat oikein myös puhelimen ja tabletin näytöllä. Kannattaa huomata, että vaikka sivusto toimisi hyvin Android-järjestelmissä, niin se ei takaa, että kaikki toimisi kitkatta myös iOS-käyttöjärjestelmässä.

Kuvien optimointi web-sivuja varten lisää sivun latautumisnopeutta. Myös monet java script -koodit sivulla voivat aiheuttaa hitautta, jos koko sivun täytyy odottaa, että ne latautuvat ennen kuin muu sivun sisältö.

Alhambran ikkunoista näkyy juuri se mitä pitääkin: kauneutta silmille ja sielulle.

Evästeet – nuo melkein kalorittomat piparit

Viimeisten kuukausien aikana monille www-sivustoille on ilmestynyt eväste-tiedote. Niin meillä kuin muuallakin, palveluja tai tuotteita tarjoavat sivustot ponnauttavat monesti näytön yläosaan tai alareunaan evästeiden käytöstä kertovan “laatikon”, jonka saa pois vain painamalla nappia Hyväksy tai Salli (evästeiden käyttö). Ennen klikkausta käyttäjän mielessä saattaa vilahtaa ajatus, mitä tässä oikeastaan tulee sallineeksi ja hyväksyneeksi.

Mikä se eväste oikein on?

Eväste on pieni tekstitiedosto, siis dataa, jonka palvelin tallentaa selaimeemme. Aina kun palvelin pyytää, selain sitten lähettää tiedon takaisin palvelimelle. Evästeitä on kahta lajia. Istuntokohtainen eväste katoaa selaimesta, kun käyttäjä lopettaa istuntonsa tietyssä web-palvelussa tai sulkee selaimen. Pysyvä eväste jää selaimeen; sillä on jokin vanhenemisaika, jonka jälkeen sekin poistuu selaimesta. Käyttäjä voi itsekin poistaa evästeet omasta selaimestaan.

Evästeiden päätarkoituksena on tehdä meidän elämämme netissä helpommaksi ja toisaalta kerätä meistä ja meidän nettikäyttäytymisestä kaikenlaista tietoa. Eri evästeet tekevät erilaisia asioita.

Esimerkkejä evästeistä

Jossakin web-palvelussa voi olla vaikkapa pysyväluonteinen kieli-eväste: kun tulemme sivustolle ensimmäisen kerran, sivusto tarjoaa meille muutaman kielivaihtoehdon. Valitsemme kieleksi vaihtoehdoista itsellemme sopivimman, vaikkapa suomen, ja palvelin tallentaa tämän vaihtoehdon selaimeemme evästeenä. Kun tulemme sivustolle viikon päästä, palvelin lähettää selaimellemme kysymyksen: mikä kieli? Ja selain vastaa: suomea meille, kiitos! Eikä meidän tarvitse enää etsiä suomi-vaihtoehtoa, vaan palvelin ja selaimemme ovat hoitaneet homman puolestamme; emme ehkä edes huomaa asiassa mitään ihmeellistä, koska kaikki tapahtuu niin nopeasti ”selkämme takana”.

Verkkokaupoissa tuotteita selaillessamme palvelin saattaa tallentaa selaimeemme istuntokohtaisen evästeen, joka muistaa, mitä tuotteita olemme katselleet, ja kerää niitä esimerkiksi sivun alalaitaan. Näin pääsemme näppärästi katsomaan uudestaan jotain tuotetta, joka meitä miellytti; sen sijaan että yrittäisimme uudestaan etsiä kyseistä tuotetta tuhansien muiden joukosta. Mutta seuraavana päivänä selain ja palvelin eivät enää muista edellisen päivän vanhentuneita asioita.

Evästeillä voidaan myös seurata meidän liikkumistamme verkkopalvelussa: mitä kautta olemme sivustolle tulleet, miltä sivulta aloittaneet, mitä kautta lähdemme pois, miten klikkailleet sivuja, mitä tuotteita katsoneet, mitä ostaneet, millä laitteella olemme liikkeellä, kuinka kauan olemme palvelussa viipyneet, mistä maasta tulemme jne. Näitä tietoja verkkopalveluiden tuottajat käyttävät voidakseen kehittää sivustoaan paremmin meidän tarpeita palveleviksi ja tarjota palvelujaan tai tuotteitaan entistä tehokkaammin, niin että kaikki ovat tyytyväisiä: me esimerkiksi löydämme etsimämme asian nopeammin ja palvelun tuottajan kassakone kilisee iloisemmin. 😉

Karkeana yleistyksenä väitän, että kaikkialla netissä, missä liikumme ja surffailemme, on erilaisia tilastointiohjelmia, jotka keräävät meistä tietoa ja luovat sivujen omistajalle erilaisia tilastoja. Tässä ei liene mitään ihmeellistä tai outoa. Totta kai sivuston omistaja haluaa tietää, kuinka monta kävijää sivulla käy päivässä ja mikä heitä kiinnostaa. 🙂 Näitä tilastoja ei tehdä pelkästään evästeillä, vaan jotkin tilasto-ohjelmat saattavat seurata liikkumistamme esimerkiksi IP-numeroamme hyväksi käyttäen.

Voiko evästeiden tallentamisen estää?

Joitakin palveluita emme voi käyttää ilman evästeitä, kuten verkkopankkia. Joissakin palveluissa taas evästeiden estäminen ei vaikuta surffailuelämykseen millään tavalla. Evästeiden käytön voi estää omassa selaimessaan. Tällöin selain ei tallenna itseensä evästeitä, vaikka palvelin niitä kuinka sille törköttäisi. Käyttäjästä sitten riippuu, haluaako netissä liikkuessaan jatkuvasti olla säätämässä evästeet päälle ja evästeet pois päältä. Voi olla hiukan rasittavaa, mutta jos nettielämä tuntuu itsestä näin turvallisemmalta, niin miksei. Omissa selaimissani on oletusarvoisesti esto päällä kolmansien osapuolien evästeille. Tämä tarkoittaa sitä, että evästeitä saa laittaa vain se palvelin, jonka sivulla parhaillaan olen. Monissa mediapalveluissa (esim. lehtien sivustoilla) on paljon erilaisia mainoksia, jotka johtavat muihin palveluihin ja palvelimille. Tarvitseeko heidänkin saada lukea selaimessani olevia evästeitä tai tallentaa siihen omia evästeitään? Mielestäni ei tarvitse.

Suomalainen tietosuojakäytäntö

Eri maissa evästeiden käyttöön kohdistuu eri lainsäädäntöjä. Ne voivat poiketa jonkin verran toisistaan. Viestintäviraston sivuilta löytyy tietoja niistä säännöistä, joita Suomessa noudatetaan. Vaikka evästeiden käytöstä kertovat ponnahdusikkunat ovat yleistyneet Suomessakin, niin itse asiassa suomalainen tietosuojakäytäntö ei edellytä tällaisten Hyväksy- tai Salli-nappien painallusta. Laintulkinta meillä lähtee siitä, että netissä surffaileva ihminen on valistunut. Niinpä me hyväksymme, että palvelimet saavat tallentaa selaimeemme evästeitä silloin, kun selaimessa on päällä evästeiden salliminen. Tällä selainkohtaisella sallimisella annamme siis luvan evästeiden tallentamiseen tai halutessamme voimme estää sen. Evästeisiin liittyvät asetukset löytyvät selaimissa asetuksista, ja siellä kohdasta Tietosuoja ja turvallisuus. Joskus joutuu hiukan etsiskelemään, ennen kuin oikea kohta löytyy (esim. Chromessa eväste-kohta löytyy Asetukset > Tietosuoja ja turvallisuus > Sisältöasetukset). Selaimissa on myös eroja siinä, miten evästeitä pystyy säätämään. Esimerkkikuva Chromesta:
Vaikka evästeistä kertovaa ponnahdusikkunaa ei vaadita suomalaisilla sivustoilla, niin käytetyistä evästeistä tulee kuitenkin löytyä selvitys, jossa kerrotaan, mitä evästeitä sivustolla käytetään, mitä tietoja käyttäjistä kerätään ja mihin näitä kerättyjä tietoja käytetään. Linkki tällaiselle eväste-tiedotesivulle täytyy olla näkyvillä, niin että myös se käyttäjä, joka on jo ehtinyt klikata evästeiden käytön hyväksyvää nappia sivustolla, voi edelleen helposti löytää linkin evästeistä kertovalle sivulle. Luonnollinen paikka tällaiselle linkille on monissa verkkokaupoissa ja -palveluissa ns. footer eli tekstialue, joka toistuu samanlaisena jokaisen sivun alalaidassa ja jossa yleensä on linkkejä yrityksen tai palvelun perustietoihin. Henkilötietoja tallentavien palveluiden footerissa pitäisi olla myös linkki rekisteriselosteeseen, joka tällaisilta nettipalveluilta vaaditaan.

Jokainen käyttäjä joutuu miettimään tykönänsä, miten suhtautua evästeisiin. Antaako surutta sivustojen tallentaa evästeitä selaimeen vai onko evästeissä sittenkin liian paljon lisäaineita, joista ei oikeastaan tiedä yhtään mitään.