Alkusanat

Elämäkerta
* Lapsuudenperhe
* Aikuiselämä

Taulut

Esineitä
Henkilötietoja

Eva Sofia Mehtonen o.s. Ståhlberg syntyi 28.11.1848 Viipurissa Triviaalikoulun rehtorin Carl Henrik ja Anna Sofia ("Sofie" o.s. Wenell) Ståhlbergin perheeseen. Perhe muutti myöhemmin Pielavedelle, jossa C.H.S. sai kirkkoherran viran.

Eva Ståhlberg meni naimisiin vuonna 1870 pastori Adolf Mehtosen kanssa, joka oli silloin Pielaveden v.t. kirkkoherrana C.H.S:n sairastellessa.

Mehtoset muuttivat Pielavedeltä Vehmersalmelle ja sitten Kuopion maaseurakuntaan Julkulan pappilaan. Adolf Mehtosen vuonna 1892 kuoltua Eva Mehtonen muutti leskeysvuoden jälkeen lapsineen Kuopioon, jossa kuoli 8.11.1920 (71-vuotiaana).

Eva 20-vuotiaana Eva
Eva 20-vuotiaana vuonna 1868 ja vanhempana, luultavasti leskeksi jäätyään

Sukutaustoja

Eva-mummon sukutausta on oivallinen näyte sääty-yhteiskunnasta. Esivanhemmista – joka taholta – löytyy pappeja ja virkamiehiä sekä kokonaisia pappis- ja virkamiessukuja. Isän puolelta löytyvät yhteiset esivanhemmat 1700-luvulta J. W. Snellmanin kanssa, samoin 1700-luvulta myös Ilmari Kiannon kanssa. Isän puolen esivanhempia esimerkiksi: Laurinus (Achrenius-pappisrunoilijat lähisukua), Groop, von Streitbach, Forsman (alkuaan ruotsalainen pappissuku, tunnettu vuodesta 1514), Flander, Ervast, Stenius ja Lagerberg.

Eva-mummon äidinisä, Nurmeksen rovasti Aron Wenell ja tämän vanhempi veli Erik Wenell olivat Väänäs-suvun ensimmäiset akateemisen loppututkinnon suorittaneet jäsenet. Äidin eno oli Kaarle Akseli Gottlund. Äidin puolelta Gudsaeus ja huomattava sotilas-, virkamies- ja pappissuku Orraeus.

Isä Carl Henrik Ståhlberg oli huomattava suomalaisuus- ja kansansivistysmies, joka osallistui innokkaasti myös myös suomen kielen kehittämispyrkimyksiin. Hän oli mm. Elias Lönnrotin läheinen työtoveri ja ystävä; tapasi puolisonsa Anna Sofian olleessaan Lönnrotin kanssa runonkeruumatkalla. Lisää Carl Henrik Ståhlbergista voi lukea Aino Maria Savolaisen sivulta.

Tietoja Eva-mummon elämästä

Eva Sofia eli ensimmäiset kymmenen vuotta Viipurissa. Vuonna 1858 perhe muutti Pielavedelle, koska isä Carl Henrik oli saanut sinne nimityksen kirkkoherraksi, appensa Aron Wenellin jälkeen. Mielenkiintoinen yksityiskohta suvun historiassa on se, että kun Carl Henrik jäi vuonna 1872 virkavapaalle, sijaiseksi virkaan tuli hänen vävynsä ja Eva Sofian aviomies Adolf Mehtonen.

Carl Henrik, joka suvun keskuudessa tunnetaan lempinimellä Ukkovaari, ajoi sivistystä ja lukutaitoa uuteen asuinpitäjäänsä. Myös omat lapset saivat opetusta, tyttäret esimerkiksi opiskelivat ainakin ranskaa, historiaa ja käsityötaitoja. Pappilassa toimi myös jonkin aikaa Suomalainen tyttökoulu, joten paikkakunnan tytötkin saivat opetusta. Opettajina tyttökoulussa toimivat Ukkovaarin tyttäret Anni, Eva, Selma ja ehkä Jennykin. Lukemista tyttäret ovat myös harrastaneet. Ainakin M. A. Castrénin Reseberättelser och bref åren 1845-1849 oli heille tuttu.

Seurakuntalaiset nimesivät pappilan neitejä omilla nimillä. Eva Sofia tunnettiin nimellä Hyvä neiti Ståhlberg. Anni oli Kaunis neiti Ståhlberg ja Selma Viisas neiti Ståhlberg.

Paikkakuntaa koettelivat ankarat katovuodet vuosien 1866-68 paikkeilla, ja pappilassa syötettiin ja hoidettiin lukuisa määrä paikkakuntalaisia ja muualta tulleita. Tyttäret varmasti olivat mukana auttamassa.

Eva Sofia maalasi innolla opiskellessaan Taide-yhdistyksen piirustuskoulussa 1860-luvun lopulla. Avioliitto ja lukuisat lapset keskeyttivät maalaamisen. Leskeksi jäädessään Evan nuorin lapsi oli alle 4-vuotias, ja taloudelliset huolet painoivat. Evan sisaren Matildan puoliso Juho Kantele oli tuolloin Kuopion lääninvankilan johtaja, ja tätä kautta Eva sai työtä, jolla elätti perheensä. Hän hoiti lääninvankilan kirjanpidon. Hän maalasi myös pienimuotoisia tauluja myyntiin käyttäen mm. öljylampun nokea "värinä".

Eva-mummon lapsuudenperhe >>

Perhe Adolf Mehtosen kanssa >>